No, niitä ei ole paljon ollut, pikemminkin valinnan vaikeuksia.
Käsikirjoitus on nyt 1,0 läpilukuvaiheessa ja olen pahoillani vain
siitä, että ehdin paikallislehden toimittajalle vuotaa joitakin
juonenkulkuja, joita joudun vielä viime vaiheessa muuttamaan, että
toiminnan logiikka pelaa loppuun saakka.
Jännitystä on hyvä pitää yllä niin, ettei syyllinen tai syylliset ole selvillä jo sivulla 33.
Toisaalta, langanpäitä pitää myös jättää auki niin, että offspringejä
tai sequeleja pääsee aloittelemaan jo kerrottujen tapahtumien pohjalta.
Suurta herkkua on ollut keksiä nimiä sellaisille henkilöille, joilla on
ainakin viitteellinen vastine elävässä elämässä. Uskon, että moni heistä
tunnistaa kirjasta itsensä, vaikka ystävät, tuttavat, naapurit tai
vihamiehet eivät sitä tekisikään. Olenkin tässä tähdännyt enemmän
kyseisten hahmojen sosiaaliseen omaantuntoon kuin Seiskalehden sivuille,
niitäkään väheksymättä.
Olen yllättynyt siitä, että kustantajani pyörsi alkuperäisen
suunnitelman tehdä 8. kuolemansynnistä heti kättelyssä pokkaripainos.
Tämän hetken tiedon mukaan mennään koviin kansiin, enkä osaa itse sanoa
onko se hyvästä vai pahasta.
Sisällöstä sen verran, että viime vuosien ja vuosikymmenten ehkä
suosituimmat paheksunnan aiheet porno ja pokeri ovat juonen kaksi
sitkeintä punaista lankaa. Mutta niiden tarjoama viitekehys kätkee
taakseen paljon muuta: kuten aikanaan synopsiksessa kerrottiin, himo
moneen eri asiaan, vähän riippuen himoitsijasta, on useimmille kirjan
tapahtumille ja tragedioille yhteinen nimittäjä.
En ole halunnut peitellä niitä rotuihin, uskontoihin ja kaikenlaisiin
ennakkoluuloihin perustuvia arjen ongelmia, joista medioiden isoimmat
otsikot kumpuavat. Koston kierteitä, Hammurapin lain noudattamista,
Sharian nimeen vannomista ja muuta ahdistavaa löytyy myös Suomesta ja
sijoittaa meidät etnisellä maailmankartalla sellaiseen rakoon, että
sieltä on vaikeaa kiemurrella ulos. On turhaa vaatia meille Impivaaraa
takaisin kun jo naapurissa palaa ja palo voi levitä meille minä yönä
hyvänsä.
Tätä pelätessä on hyvä muistaa, ettei peripahaa kuitenkaan - ainakaan
todistetusti - ole olemassa. On vain hyvyyttä, pahuutta ja niiden
synteesejä näkyy meidän kaikkien elämässä ja toiminnassa.
Timo K
